Revision [2178]
This is an old revision of SicSemper032 made by AdminDare on 2012-02-02 10:04:24.
032: Kauppamahti
<-- 031: Demokratian aave - 033: -->
"Jaetaan tuotto 70/30, ja me otetaan 70."
- Klaus Derstedt
- Klaus Derstedt
Heinäkuu 1967, Pariisin laitamaat, Dixie-2
Kansanäänestyksen ja pohdintojen jälkeen coventrylaisten leiri on siirtynyt Ranskaan, melko lähelle Pariisia. Josef Madacci olisi tahtonut viedä seurueen Roomaan myydäkseen Erste Reichiltä hankitut antiikkiesineet siellä, mutta Pariisiin pääsy oli hieman helpompaa ja siellä pystyy yhtä lailla huutokauppaamaan tavaraa. Lisäksi ainakin tiederyhmä on haluton päästämään Madaccia niin lähelle paikallisen kirkon mahdin tyyssijaa. Ranskan epäillään olevan vaarallista seutua, sekä Rabedivisionin että Infinityn arvellaan vaikuttavan täällä, joten pidetään viisaimpana että kuljetinta ei juurikaan käytetä.
Dixie-2:n Ranska on Euraasian sodan harvoja eurooppalaisia voittajia, ja Pariisi on viimeiset 40 vuotta ollut futuristinen kaupunki, yksi euroopan tieteen ja teknologian keskuksista. Coventrylaisista kuitenkin vain harvat pääsevät ihailemaan sitä kovin läheltä, enimmäkseen he viettävät aikaansa mustalaisleirinä kaupungin laitamilla. Yhteisö toimii jonkinlaisena suorana demokratiana, eikä sillä tällä hetkellä ole tärkeitä päätöksiä tai suuria ristiriitoja. Sotilaat ottavat käskyjä ainakin Ayelalta ja Josef Madaccilta, eikä kumpikaan näistä koeta nimenomaan astua toisen varpaille.
Samalla kun yhteisön kauppiaat käyvät huutokauppaamassa löydettyä antiikkia ja muut koettavat olla joutumatta vaikeuksiin paikallisten viranomaisten kanssa, tiedetiimi ratkoo Rabedivisionin maailmanportin saloja. Rabedivisionin navigointijärjestelmän arvot saadaan muutettua Infinityn kuljettimen koordinaateiksi, ja pian coventrylaisilla on hallussaan keinot matkustaa kolmeen uuteen maailmaan.
Mialewski on otettu mukaan avaamaan Rabedivisionilta saatuja papereita. Infinityn tekniikka-aliupseeri on hyvin yhteistyöhaluinen ja huolestunut natsien teknologiasta. Kun Hilde mainitsee hänelle näkemyksensä, että erilaisia maailmoja on 13440 ja Malika on taas puistelemassa päätään viikingin taikauskoille, Mialewski tunnistaa luvun ja kysyy, mistä ihmeestä Hilde sen on kuullut. Käy ilmi, että 13440 on määrä neliulotteisia hypersoluja joka mahtuisi kymmenulotteiseen maailmankaikkeuteen (tämä tarkistetaan laskemalla) ja jossain vaiheessa Infinityllä oli teoria siitä, että tämä oli oikeasti vaihtohtoisten maailmoiden lukumäärä. Teoria on kuitenkin kuulemma sittemmin vanhentunut, mutta Mialewski ei ole paradimensionaalifyysikko eikä osaa tarkalleen selittää Infinityn nykyisiä näkemyksiä maailmojenvälisestä matkustuksesta.
Sitä vasten hän hoputtaa coventrylaisia jättämään Infinitylle tietoa Rabedivisionista. Normaalisti Infinityn agentti voi jättää ilmoituksen mihin tahansa tunnetun paralleelin suureen lehteen ja luottaa siihen, että viikon sisällä joku Infinitystä huomaa sen; tämä yhteyskanava on tarkoitettu pääasiassa eksyneille agenteille jotka tarvitsevat noutoa, mutta sitä voinee käyttää myös ohjaamaan Infinity natseista kertovan tietopaketin luo. Kuitenkin tiedottamista pidetään epäturvallisena niin kauan kuin coventrylaiset ovat vielä Ranskassa.
Tiederyhmä aprikoi Coventryn luonnetta. Rabedivisionin mukaan maailma 4492:sta ei ollut löytynyt mitään asutusta, mutta tälle tahdottaisiin oma vahvistus. Ensin tiederyhmä aikoo viedä kuljettimen korkealle vuorenrinteelle ja siirtyä sieltä Coventrylle luodakseen silmäyksen maailman Eurooppaan, mutta sitten tulee ajatelleeksi että Infinity saattaa hyvinkin valvoa Ranskan ilmatilaa ja havaita siirtyvän kuljettimen samalla keinolla kun se jäljitti coventrylaiset Singaporessa. Niinpä kohdetta muutetaan hieman, ja päätetään käyttää suuren luonnonluolan sekä Faradayn häkin yhdistelmää peittämään kuljettimen liikkeet Infinityn mahdollisilta tarkkailijoilta.
Antiikin myyminen tuottaa coventrylaisille jonkin verran rahaa, mutta 70 hengen yhteisö kuluttaa sitä myös nopeasti. Pohditaan mahdollisuutta myydä Infinityltä peräisin olevaa kehittyneempää teknologiaa (kuten taskulaskin) jollekin paikalliselle teknologiayritykselle, ja rikastua tämän yrityksen osakkeilla. Suurempi haaste on toteuttaa tämä siten, että coventrylaisiin ei jää tästä jälkiä. Lisäksi nykyisellä alkupääomalla osakekeinottelu ei rikastuttaisi yhteisöä alkuunkaan tarpeeksi kunnianhimoisiin suunnitelmiin: Darya on pohtinut oman maailmanportin rakentamista, mutta tähän tarvittaisiin ainakin 20 miljoonan dollarin ostovoimaa vastaava omaisuus, ja nykyisellään ryhmällä on tuhansia.
Perjantai, 21.7. 1967
Tiederyhmä on lopulta onnistunut paikantamaan sopivan suuren luolan Juravuorilta sijaitsevilta korkeilta kukkuloilta. Kuljetin on siirretty kiven alle ja sen ympärille on rakennettu Faradayn häkki peittämään sen radiojälki. Luolan ulkopuolella on generaattori. Varhain aamulla tiederyhmä - Darya, Malika, Emanuel ja Hilde - nousevat kuljettimeen, ja lähtevät tutkimusretkelle. Kuljettimen humina kohoaa, ja se siirtyy.
Eurooppa, 17.7. 28 CL, Coventry
Kuljetin| tuntuu putoavan ja tärähtää maahan osuessaan, ja sen ruudulle ilmestyy varoitusvalo. Varoitus kertoo kuljettimen saapuneen veteen. Sen ilmatyynyt eivät ole lauenneet ja se on vakaasti paikallaan, mutta niin kauan kuin kuljettimen runko on nesteessä joka johtaa sähköä, se ei voi siirtyä.
Huolestuneena tiederyhmä avaa luukun. Ulkona on säkkipimeää, mutta luolassa kuuluu kohinaa. Dixie-2:lla kuiva suuaukko on täällä leveän maanalaisen puron ulostuloreitti, ja kolme kuljettimen jaloista seisoo vedessä. Joko puro on padottava tai kuljetin siirrettävä ennenkuin paluusta on mitään toivoa.
Suurten taskulamppujen ja Infinityn yönäkökypärän avustamana tiederyhmä astuu ulos luolasta. Kukkulan rinteet kasvavat vanhaa metsää ja erilaisten yöeläinten ääniä kuuluu kaikkialta. Jostain kaukaa kuuluu susien ulvontaa. Emanuel ja Hilde kantavat pistooleita. Suunnitelmiensa mukaan nelikko lähtee kiipeämään ylös kukkulaa.
Paria tuntia myöhemmin ryhmä on saavuttanut korkealla sijaitsevan paljaan kaliokielekkeen, josta heille aukeaa näkymä alemmille kukkuloille ja laaksoihin. Yön pimeys on täydellinen, mistään suunnasta ei näy pienintäkään valonpilkahdusta. Ainakaan 50 kilometrin säteellä ei ole minkäänlaista ihmisasutusta.
Pelinjohtajan mietintöjä
Kesken!
Nykyään kymmenulotteisesta hypersolusta on näköjään jo wikipedia-artikkelikin, mutta en sitä tietenkään löytänyt pelikampanjaa aloittaessani ja jouduin laskemaan ihan itse montako tesseraktia sellaiseen mahtuu. Oli ehkä ihan hyväkin vähän verestää matematiikkataitoja, kun edes Wolfram Alpha ei lopulta osannut minulle tähän suoraa vastausta antaa.
Muutenkin tämä peli oli vähän pelinjohtajan kumitiedemasturbaatiota, eikä kaikkein parhaimmalla tavalla. Parakvanttitasojen välinen matkustaminen saattoi jäädä vähän hämäräksi ja maanalainen hydrodynamiikka muodostui hahmojen ongelmaksi kieltämättä hitusen epäreilusti. Hahmoilla oli enemmän aikaa pohtia luolien käyttämistä kuin pelaajilla, ja he olisivat tosiaan saattaneet tulla ajatelleeksi että vesitilanne maan alla saattaa muuttua.
<-- 031: Demokratian aave - 033: -->
CategoryPelit
