Revision [1263]

This is an old revision of SicSemper016 made by AdminDare on 2010-10-25 23:44:43.

 

016: Dixieland


<-- 015: Luottamus - 017:-->

"Teillähän oli subkvanta-kuljetin?"
- Srina Varivanish, Infinity Search & Rescuen työntekijä

 


Ylänkö, Malakan niemimaa, maailma #0049677, 25.10. 1492 CE / perjantai 17.12. 27 CL


Ylänkö täysin toisenlaisessa paikassa.

Aikakone pysähtyy sekunnin murto-osan vapaapudotuksen tunteen jälkeen. Loittoryhmä on perillä. Leonid panee päähänsä Rocalta otetun kyprän ja kurkistaa aikakoneen luukusta ulos. Ulkona tuoksuu aavikolta ja ilma on kuumaa. Kontin katolle kiipeäminen paljastaa uskomattoman näyn.

Kontti on yhä ylängön päällä ja idässä oleva rinne on entisensä, mutta viidakosta tai kasvillisuudesta ei ole tietoakaan. Niiden tilalla on vain hiekkainen ja savinen aavikko. Taivaalla ei ole pilven pilveä ja kuumuus on hirvittävä, yli 30 astetta vaikka aurinko onkin jo laskemassa.

Loittoryhmäläiset kiipeävät ulos. Jumapii penkoo ylänköä ja löytää merkkejä kituliaista aavikkokasveista. Pohditaan mitä tehdä, köysi lasketaan alas rinteeltä. Kontista tuodaan ulos kolmijalalla seisova antenni joka kytketään kontin kaapeleihin. Kontin tietokoneet saavat yhteyden GPS-sateliitteihin, jotka vahvistavat kontin sijainnin (sama paikka kun aiemmin) ja paikallisen ajan - vuoden 1492 CE. Darya vilkaisee verkkoselainta, ja saa sateliittiyhteyden näkyviin sivun, joka on Infinityn Search & Rescuen "Kutsu apua tätä kautta" -sivu. Välittömästi Darya kytkee antennin irti tajuttuaan, että johonkin jäi juuri loki laitteen liittymisestä verkkoon.

Leonid tahtoo käydä katsomassa Coventrya. Samalla kun pohditaan kannattaako tämä ja voiko aavikolla edes kulkea, Jumapii laskeutuu jo köyttä pitkin alas aavikon pinnalle tutkimaan. Oikeastaan vain hänellä ja Myo Obadelella on mitään kokemusta aavikolla toimimisesta.

Lopulta päätetään kytkeä kontin antenni takaisin kiinni ja virittää kontista löytyneet aurinkopaneelit täyttämään akkuja. Kontin akuissa on energiaa jäljellä 45 megajoulea; hyppy kulutti 30. Vielä yhden hypyn voisi tehdä, mutta Darya arvelee että paneelien avulla muutamassa päivässä voitaisiin saada kuluneet 30 MJ takaisin. Antennin ja sateliittien avulla kontti pystyy pitämään yhteyttä Leonidin hightech-kypärään, tosin sateliittiyhteys ei ole mitenkään erinomainen. Kypärässä on kehittyneet hämäränäköominaisuudet, 3d-hahmontunnistus, epätavallisen laaja näkökenttä ja monia muita aistilaajennuksia joista osan Leonid kytkee pois päältä koska ne ovat distraktoivia niihin tottumattomille. Näyttää siltä, että tätä planeettaa kiertää ehkä tusinan verran GPS- tai kommunikaatiosateliitteja, paljon vähemmän kuin vaikkapa vuodessa 2009.

Leonid, Myo ja Jumapii lähtevät taivaltamaan merenrantaa kohti. Darya ja Akiko tutkivat laitetta. Kontti tekee saapumisenjälkeistä tarkistusta, johon kuluu noin tunti; sen jälkeen se ilmoittaa olevansa jälleen valmis toimintaan. Darya selaa tarkistuslokia ja tekee päätelmiä sen selonteoista. Sateliittilinkin kautta koetaan selata muutakin verkkoa, mutta varsinaista Internetiä ei täällä ole; ainoa web-protokollien yli välittyvä sivu on sivu jota kautta voi kutsua apua. Radiokanavillakaan ei kuulu liikennettä. Konttiin tulee tuskallisen kuuma jos ilmaistointia ei pidetä päällä, mutta auringon laskiessa olo helpottuu.

Vähän ennen auringonlaskua aavikolle laskeutunut kolmikko on selvinnyt merenrantaan. He eivät ole nähneet kuin muutamia kituliaita kasveja, ja vaikka he ovat paikassa jonka pitäisi olla Coventry, on se lähes tunnistamaton. Merenpinta on noussut ainakin kymmenen metriä eikä missään näy merkkejä asutuksesta. Darya ja Akiko arvioivat, että tämä planeetta kärsii valtavasta ilmastonmuutoksesta; jossain on vielä jotain toimivaa ekosysteemiä koska ilmakehä on kuitenkin kunnossa, mutta merenpinnan kohoaminen kielii globaalista ilmiöstä.

Yötä vasten Leonid, Myo ja Jumapii palaavat ylängölle. Ensin lämpimässä ja sitten kylmässä kulkeminen on väsyttänyt Leonidia ja hänen on hyvin tuskallista päästä ylös kontin luo. Lopulta se kuitenkin onnistuu. Loittoryhmä päättää nukkua joitakin tunteja. Sotilaat sekä Jumapii ottavat aikakoneesta huopia ja yöpyvät niiden kanssa ulkona kylmällä aavikolla, vain Leonid, Darya, Akiko ja Myo Obadele nukkuvat sisällä.

26.10. 1492 CE / lauantai 18.12. 27 CL


Aamunkoitteessa ryhmä pohtii mitä tehdä. Aurinkokennot lataavat järjestelmiä hitaasti, mutta mahdollista olisi hypätä takaisin Coventryyn tai toiseen tallennettuun koordinaatistoon. Erilaisia menettelytapoja kannatetaan. Lopulta Leonid tahtoo kokeilla, mihin pelastussignaalin lähettäminen johtaisi.

Laitteisto lähettää sateliittien kautta kutsun ja ilmeisesti välittää automaattisesti kontin tiedot kutsun yhteydessä. Parinkymmenen sekunnin kuluttua kontin radiosta kuuluu englantia intialaisella korostuksella puhuva ääni. Ääni esittäytyy olevansa Srini Varivanish, Dobimishin asemalta ja alkaa hätäkeskusammattilaisen otteilla tiedustella, millainen ongelma kutsujilla on.

Leonid käyttää Mialewskin ja Rocan nimiä ja sepittää tarinan onnettomuudesta johon Mialewski on muka joutunut sekä ilmoittaa välittömästä lääkinnän tarpeesta. Varivanish kysyy millä paralleelilla onnettomuus tapahtui, ja Leonid vastaa että tätä tietoa hän ei voi paljastaa. Varivanish hyväksyy tämän.

Search & Rescue kuulostaa siviilipuolen pelastusorganisaatiolta - pätevältä ja auttamishaluiselta, muttei sotilaallisen jähmeältä tai hierarkkiselta. Varivanish keskittyy antamaan opastusta lääketieteelliseen kriisiin, ja sanoo ettei heillä ole kapasiteettia lähettää pelastusretkikuntaa Malakan aavikon keskelle. Dobimishin asema sijaitsee Intiassa ja siellä ei ole mitään millä he pystyvät laskeutumaan kontin luo. Ainoa keino saada joku suoraan kontille on lähettää virka-apupyyntö Kotilinjalle, josta sitten voidaan toimittaa helikopteri Singaporen tai Kuala Lumpurin kautta ylängölle. Tähän kestää 24 tuntia, ja Leonidin sepittämän tarinan mukaan ryhmän haavoittuneella ei ole niin paljon aikaa. Kuitenkin Leonid on maininnut, että kuljettimen akuissa on virtaa, ja Varivanish on sitä mieltä että paras tapa saada loukkaantunut hoitoon on livahtaa jollekin läheiselle paralleelille.

Leonid on maininnut Coventryn järjestysnumeron radiossa, mutta Varivanish ei löydä niitä luettelostaan ja arvelee, että tämä paralleeli on varmaankin salainen. Puhutaan paljon aikamatkustusteknologiaa ja Leonid bluffaa minkä ehtii. Käy ilmi, että toinen paikka jonne aikakone ("kuljetin" Varivanishin käyttämässä terminologiassa) voi matkustaa menee nimellä "Dixie-2" ja sen pitäisi olla 1960-lukua elävä maailma josta löytyy luultavasti riittävän korkeaa lääketiedettä. Mitään parempaa Varivanishilla ei ole tarjota, seuraavaksi paras olisi "Lenin-6" 1920-luvulla. Uusien koordinaattien ohjelmointi konttiin ei onnistu Varivanishin toimittamilla ylläpitosalasanoillakaan.

Ilmeisesti kontilla on rajoitettu liikkumiskyky - termit "subkvanta-kuljetin" ja "parakvanttitaso" vilahtavat keskustelussa. Leonid on haluton lähtemään Dixie-2:lle, ja Varivanish sanoo että hän pystyy kolmen tunnin kuluttua lähettämään viestin Kotilinjalle jossa voidaan sitten koettaa käynnistää nouto-operaatio. Hän kuitenkin pelkää, että tämä apu tulee liian myöhään loukkaantuneelle. Varivanish ei osaa kertoa Dixie-2:sta paljonkaan; hänen tietonsa mukaan Infinityllä ei ole siellä paljonkaan toimintaa.

Loittoryhmä pohtii jonkin aikaa vaihtoehtojaan. Arvellaan että olisi mahdollista joko jäädä tänne täyttämään akkuja aurinkoenergialla (veisi kolme päivää, ja vesi kävisi vähiin), koettaa kaapata pelastuskuljetus tai koettaa hypätä Dixie-2:lle. Myo Obadele kannattaa pelastuskuljetuksen kaappaamista, arvioiden että tähän riittäisi hyvin resurssit. Jumapii haluaisi palata aavikolta Coventryyn. Arvellaan että Dixie-2:lla odottaa Special Operationsin tukikohta ja sinne siirtyminen merkitsisi taistelua. Tukikohdan luonne ei kuitenkaan ole selvillä; se saattaa olla miehittämätön kylmäasema tai varustettu sotilaskohde. Joka tapauksessa se sijaitsee tämän aikalinjan Malakan niemimaalla, samanlaisella ylängöllä jolla loittoryhmä nyt on. Arvellaan, että sekin on keskellä viidakkoa.

Varivanishista pumpataan hieman lisätietoa. Hän osaa kertoa, että jos ryhmä todella tarvitsee apua paikan päälle, Kotilinja lähettäisi kontin tämän maailman Singaporeen ja kontti kuljettaisi mukanaan helikopterin jolla apu tuotaisiin. Loittoryhmä tulee siihen tulokseen, että tämän kaappaaminen ei lopulta heidän tilannettaan merkittävästi parantaisi. Varivanishille ryhmä kertoo lähtevänsä kohti Dixie-2:a, mutta pyytää ensin tätä lähettämään tietonsa paralleelista. Hitaan sateliittilinkin kautta kuljettimeen ryömiikin tekstitiedosto joka sisältää Infinityn yleisen tiedon Dixie-2:sta. Varivanish kertoo myös kysyttäessä, että tällä aikalinjalla on ehkä 50 Infinityn työntekijää sekä jonkin verran alkuasukkaita, lähinnä arktisten alueiden lähistöllä.

"Mitähän tapahtuu jos tämä ei onnistu?"
"Edellisellä kerralla muistan Keräilijöiden hirttäneen kaikki koneen kaappaamista yrittäneet."
- Klaus Derstedt ja Jumapii Mwamba

Aurinkopaneelit ja naamioverkot kerätään kokoon ja Varivanishille kerrotaan, että ryhmä lähtee Dixie-2:n suuntaan. Varivanish on tästä selvästi helpottunut. Antenni irrotetaan ja tuodaan sisään.

Darya valitsee Dixie-2:n koordinaatit käyttöliittymästä ja käynnistää kuljettimen. Tasainen humina nousee, ja hetkellisen vapaan pudotuksen tunteen myötä kuljetin hyppää jälleen muualle.

Tuntematon sijainti, Dixie-2 -paralleeli, 20.12. 1966 AD kello 20.30


Kuljetin pysähtyy. Infinityn sotilaalta kerätyssä varustuksessa Leonid avaa luukkua ja näkee tuskin konttia suuremman huoneen jota valaisevat loisteputket. Yhdessä kulmassa on kamera, toisessa ikkuna. Kaiuttimen läpi ääni vaatii häntä noudattamaan protokollaa ja ottamaan kypärän päästään, sekä ihmettelee mikä heitä oikein on viivyttänyt.

Leonid koettaa bluffata mutta epäonnistuu. Ikkunan takana oleva Infintyn sotilas tajuaa, että tulokkaat eivät olekaan hänen asetovereitaan ja vaatii heitä laskemaan aseensa sekä käymään pitkälleen lattialle kädet niskan takana. Leonid hyppää alas kontilta. Kammion ovissa ei ole näkyvää avausmenetelmää, mutta siinä olevan pienen luukun näyttää voivan ruuvata auki. Sotilaskolmikko Myo, Karam ja Klaus seuraavat häntä.

Darya kiipeää ulos, vilkaisee kerran kameraa ja potkaisee sen rikki. Sitten hän pudottautuu kontin alle ja kytkee sen kiinni verkkovirtaan. Samalla ääni kaiuttimissa toistaa vaatimuksiaan. Darya kapuaa takaisin ylös kontin päälle. Jumapii on myös kiivennyt ulos.

Leonid avaa kammion luukun ja komentaa Myo Obadelen ulos ensimmäisenä. Tämä heittäytyy ulos luukusta, ja ulkopuolelta kuuluu välittömästi Infinityn rynnäkkökiväärin nakutus. Myo saa monta osumaa ja jää puoliksi luukkuun. Ulkopuolella joku ampuu suojatulta estääkseen luukusta poistumisen.

Laukausten äänet ovat kuurouttaneet melkein koko ryhmän paitsi Akikoa, joka on sisällä kontissa, ja Leonidin, jonka kypärässä on reaktiivinen vaimennus. Leonid tajuaa myös, että hän on ainoa jolla on minkäänlaista panssaria ja toivoa selvitä luukusta ulos. Obadelen ruumis kiskotaan sisään, sitten Leonid kehottaa muita seuraamaan häntä ja hän sukeltaa ulos käytävään tulittaen omalla pistoolilaan.

Hän osuu pari laukausta pöydän taakse maastoutuneeseen Infinityn sotilaaseen, mutta vain pöydän läpi. Hän saa itse myös osumia tämän aseesta. Hänen silmissään vilisee ja hän kömpii pystyyn samalla kun kulman takaa toinen sotilas ampuu häntä selkäpanssariin. Hän keikahtaa käytävän reunalla olleen kaiteen ylitse hissikuiluun, mutta onneksi hissi on tässä kerroksessa. Hissin ristikkopohjan läpi Leonid näkee 60 metriä syvän pudotuksen ja vaihtaa pistoolin rynnäkkökivääriin. Hän tietää että häneen on osunut, muttei aavistustakaan kuinka pahasti. Leonidin perässä Karam Chitre sukeltaa luukusta käytävään ampuen haulikollaan.

Darya on palannut konttiin ja kamppailee Akikon kanssa, joka haluaisi sulkea luukun kaasun varalta. Kuljettimen akut ovat täyttymässä melko nopeasti, mutta kuten aiemminkin järjestelmä tekee self checkiä eikä sillä voi vielä tehdä mitään. Ulkoa kuuluu kauhea pauke.

Leonid ja Karam Chitre saavat pöydän takaa ampuvan Infinityn sotilaan kaadettua, mutta nurkan takaa toinen jatkaa ampumista. Leonid ampuu rynnäkkökiväärillään täyttä sarjaa pitääkseen sotilaan matalana. Harhaluoti räjäyttää nurkassa olevan kaasuhellan. Karam Chitren takaa myös Klaus Derstedt työntyy käytävään.

Karam Chitre hyppää kulman taakse ampuakseen piilotuneen sotilaan - mutta hänen haulikkonsa on tyhjä, ja hän saa lyhyen sarjan ylävartaloonsa. Enää Leonid ja Klaus ovat toimintakykyisiä. He ajavat Infinityn sotilaan suojautumaan viimeisen oven taakse ja Klaus seuraa tämän perässä. Lyhyen laukaustenvaihdon jälkeen Klaus on saanut osuman vatsan seudulle ja Infinityn toinenkin sotilas on menehtynyt. Tulitaistelu päättyy; tukikohdassa oli vain kaksi Infinityn sotilasta. Kumpikaan heistä ei ollut panssaroitunut ja toisella oli päällä vain alusvaatteet.

Kuljettimesta tuodaan ensiapulaukku. Karam Chitre on haavoittunut kuolettavasti ja menehtyy. Darya lääkitsee Klausia. Hän ei ole mikään ensihoitaja mutta osaa arvella, että Klaus selvinnee elossa ainakin joitakin tunteja. Haava puhdistetaan ja sidotaan. Jumapii sammuttaa palavan kaasuhellan.

Tukikohta käydään läpi. Se paljastuu samanlaisella ylängöllä sijaitsevaksi betonibunkkeriksi. Ulkona on myöhäinen ilta ja sataa kaatamalla vettä, ylängön alapuolella ei näy merkkejä asutuksesta mutta etäältä näkyy heikkoja valoja. Bunkkeri itsessään on karusti sisustettu. Portaita ja hissiä käyttämällä pääsee syvemmälle kallion sisään. Eräästä huoneesta löytyy palvelinkone ja kannettava UMPUI-sleitti, mutta ne ovat käytännössä tuhoutuneet tulitaistelussa.

Kun Klaus on lääkitty, Leonid uskaltautuu avaamaan panssarinsa. Hänen kaikki osumansa ovat tulleet hänen kehopanssariinsa rinta- ja selkäpuolelle, ja panssari on kestänyt. Leonidin koko yläkroppa on mustelmilla ja hänellä saattaa olla kylkiluu poikki, mutta luodit eivät ole läpäisseet panssaria. Klausin tavoin myös Leonid ottaa annoksen morfiinia. Tuhoutuneen kaasulieden kaasukin muistetaan sammuttaa ennenkuin kukaan vahingossa räjäyttää sillä koko paikan.

Sähköt ovat edelleen päällä ja koko toinen pääty bunkkerissa on ehjä. Päätetään, että Akiko ja Klaus lähtevät Coventrylle viemään viestiä Julienille sekä kuljettamaan Myo Obadelen ja Karam Chitren ruumiit sinne haudattaviksi. Vilkaisu bunkkerin alakertaan paljastaa suuren kuormurin, dielselgeneraattorin ja kolme rahtikonttia. Ainoasta lukitsemattomasta löytyy kirjallisuutta, karttoja, vaatteita ja salkullinen paikallista valuuttaa. Selviää, että valtakunta jossa ylänkö sijaitsee on nimeltään Pahang. Lähin suuri kaupunki on nimeltään Kuantun. Vuosi on 1966.

Kun kuljetin on latautunut ja tehnyt self checkin, Darya näyttää Akikolle miten siirtymisoperaatio tehdään. Sen jälkeen kuljettimeen lastataan tarvikkeita (mm. Infinityn sotilaiden kiväärit) ja se lähetetään takaisin Coventrylle. Akikon on määrä tuoda palatessaan Emanuel ja Phil Corso.

Seuraavan tunnin ajan Jumapii, Darya ja Leonid käyttävät syömällä, peseytymällä ja tutkimalla paikkoja lisää. Jääkaappi on hajonnut tulitaistelussa joten sen sisältö syödään ahnaasti; kuivamuonaakin riittää. Sotilasvarusteiden ohella löytyy Infintyn viiden hengen ryhmän siviilivaatteet sekä passit. Etenemissuunnitelmia pohditaan. Ei tiedetä miten pian Infinity saa tiedon tapahtuneesta, mutta näyttää siltä että ainakaan mitään Internetin kaltaista kommunikaatiovälinettä Pahangissa ei edes ole. Tukikohdalla on radiokalusteet ja puhelin (sekä malaijinkielinen puhelinluettelo), muttei sen mutkikkaampaa viestintävälineistöä. Sateliittikommunikaatiomahdollisuutta ei näytä olevan. On epäselvää, miten pian tieto täällä käydystä taistelusta saavuttaa muun Infinityn.

Vähän ennen puoltayötä paikallista aikaa aikakone palaa. Akiko, Emanuel ja Phil Corso kiipeävät ulos kontista ja hämmästyvät näkemästään. Insinöörinä Corso kiinnostuu paikan generaattoreista ja etenkin kellarin kuorma-autosta. Hänet määrätään kuitenkin pian viemään aikakone takaisin Coventryn ylängölle, mukanaan hyödyllisiä tarvikkeita. Seuraavassa lastissa toivotaan tukikohtaan lisää sotilaita.

Pahang, Dixie-2 -paralleeli, keskviikon vastainen yö, 21.12. 1966


Phil Corso saa perehdytyksen aikakoneen käytössä ja lähtee sillä takaisin Coventrylle. Leonid, Akiko, Darya, Emanuel ja Jumapii vaihtavat ylleen Infinityltä viedyt siviilivaatteet, siirtyvät bunkkerin kellarin kuorma-autoon ja lähtevät ajamaan sillä ulos. Kellarista löytyy tunneli maanpinnan tasolle, viidakkoon raivatulle tielle.

Kuorma-auto on ylileveä ja sen ohjaus on täysin erilainen kuin mihin Leonid on tottunut. Jumapii on silminnähden kulttuurishokissa kokemastaan, Emanuelin mielestä kuormuri taas on valtavan hieno (hän on aiemmin nähnyt moottoriauton käydessään joskus Pietarissa).

Kapeita teitä pitkin nähdään nukkuva malaijikylä. Leonid ohjaa rannikolle, Dungunin kylän suuntaan. Seutu on selvästi asuttua, mutta alkeellista, maataloustuotannosta elävää. Darya lukee historiankirjoja, karttoja ja matkaoppaita. Pahang on kuningaskunta Japanin keisarikunnan vaikutuspiirissä ja sen suurimmat nähtävyydet ovat historiallisia. Puhutut kielet ovat malaiji ja kiina, yleisimmät uskonnot ovat islam ja buddhalaisuus, maa on köyhä mutta enimmäkseen turvallinen. Seurue löytää paikan jossa Coventry sijaitsee: se näkee kallion jonka kyljessä hallintorakennus on, mutta sinne ei pääse autolla. Paikka näyttää hyvin autiolta. Leonid arvelee, että itse asiassa Infinityn Coventryn toiminta ei toimikaan Dixie-2:lta vaan jostain muualta käsin, ja Dixie-2:lla Infinityltä on paikalla vain Erikoisjoukkojen väkeä, mahdollisesti muun Infinityn tietämättä. Yhtäkkiä paikka näyttää paljon paremmalta evakuointikohteelta.

Rannikkoa pitkin ajetaan etelään, 80 kilometrin (20 lin) päässä sijaitsevaan Kuantanin kaupunkiin. Lähes vuoden Coventryssa oleilun jälkeen parinsadan tuhannen asukkaan kaupunki tuntuu valtavalta. Lähiöiden läpi löytyy korkeista rakennuksista koostuva keskusta. Neonmainokset loistavat yössä arabialaisilla ja kiinalaisilla merkeillä. Lopulta kaupungista löytyy hotellikin.

Leonid menee kiinantaitoisena sisään ja vuokraa ryhmälle huoneet. Hän livauttaa mukaan sen verran ylimääräistä rahaa ettei hänen passistaan olla kiinnostuneita. Ehkä kaksitoistavuotiaat lapset toimivat laukunkantajina ja saavat niinikään Leonidilta runsaat juomarahat. Hotelli on paikallisten standardien mukaan varmaan melko tasokas, mutta 60-lukulaiseksikin se on varsin kuuma ja alkukantainen. Sentään vesihanoista tulee viileää vettä. Väsymys tainnuttaa kaikki nopeasti.

Kuantan, Pahang, keskiviikko 21.12. 1966


Puolenpäivän aikoihin seurue herätetään. He käyvät hotellin alakerrassa syömässä tuhdin aamiaisen. Muu asiakaskunta näyttää olevan turistivoittoista: enimmäkseen orientaaleja, kiinalaisia ja siamilaisia, pari eurooppalaistakin näkyy. Ruokasalin nurkassa on mustavalkoinen televisio ("telefonoskooppi").

Jumapii on selvästi ulkona elementistään. Hän ei koe oloaan kaupungissa mukavaksi, säikkyy ihmisiä selkänsä takana eikä viihdy vaatteissaan. Hän on myös ainoa afrikkalainen ja monet vilkuilevat häntä.

Hotellilta poistutaan liikenteeseen. Yleisin kulkuväline kaduilla ovat riksat, tosin niiden seassa kulkee myös leveitä ja meluisia autoja. Darya, Jumapii ja Emanuel lähtevät käymään kirjakaupassa. Heidät opastetaan englanninkielisiä kirjoja myyvään pikkuliikkeeseen josta löytyy vieraskielisiä kirjoja. Liikettä pitää viiksekäs englantilainen joka on aluksi hyvin ystävällinen, mutta nyrpistyy kuullessaan että Darya on ranskalainen. Hän kuitenkin myy kolmikolle historiaa, fiktiota ja perusluonnontiedettä.

Leonid ja Akiko suuntaavat satamaan luomaan alamaailmakontakteja. Satamassa on ärhäkän näköinen ohjusvene jonka mastossa liehuu keisarillisen Japanin lippu. Japanilaiset pysyttelevät omilla alueillaan ja kun heitä näkyy, heihin suhtaudutaan ilmeisen kunnioittavasti.

Kiinalaisessa satamakapakassa Leonid ja Akiko kohtaavat Chiung Ti -nimisen pikkurosvon. Juomien äärellä Leonid hieroo tuttavuutta, mutta kun Chiung Ti käsittää Akikon olevan japanilainen hän valpastuu. Japanilaiset ovat parempaa väkeä, ja on epäselvää mitä sellainen tekee rosvojen seurassa.

Leonid kertoo olevansa aikeissa tuoda maahan hämmästyttäviä aseprototyyppejä. Hän esittelee Infinityn automaattipistoolia vaimentimella ja lasertähtäimellä, ja tekee Chiung Ti'in suuren vaikutuksen. Tämä lupaa järjestää Leonidille ja Akikolle väärät paperit ja osoittaa heille heti pienen varastotilan johon he voivat asettua. Tilassa majaillut kiinalainen perhe heitetään kadulle.

Iltapäivästä ryhmä lähtee ajamaan takaisin ylänköä kohti. Suunnistaminen viidakossa on vaikeaa, mutta lopulta ylänkö löytyy.

Pelinjohtajan mietintöjä


Päätin sitten, että loittoryhmän seikkailut muodostavat jakson 16. Oikeasti tämä koostuu kahdesta pelikerrasta - 10.10. 2010 pelatun pelin jälkipuolesta, ja toivon mukaan 25.10. pelatusta tokasta osasta.

Tämä oli sitten viimein täydellinen suunnanmuutos Sic Semperissä. Coventryltä on nyt päästy hetkeksi vapauteen. Odotan mielenkiinnolla, miten vapautusoperaatio lähtee suuremmalla skaalalla etenemään.

Peli oli aivan mainio. Loittoryhmä osoitti huomattavaa päättäväisyyttä yhteenotossa bunkkerilla, ja sittenkin kaksikin Infinityn sotilasta oli melkoisen kova vastus. Tämä oli hyvä, koska viimeksi tuntui siltä että Roca nujerrettiin liiankin helposti.


<-- 015: Luottamus - 017:-->


CategoryPelit
Valid XHTML :: Valid CSS: :: Powered by WikkaWiki