Ayela: Oikeat sanat


<-- 032: Kauppamahti - 033: Nanjing -->

"Minä uskon, että Josefilla on uskonkriisi."
- Marie Gatteaux

 


Pariisin lähiseutu, heinäkuun 1967, Dixie-2


Samalla kun tiederyhmä on linnoittautuneena omaan traileriinsa ja koettaa ratkaista Rabedivisionin materiaalista löytyvien maailmoiden saavuttamista, muu yhteisö keskittyy eloonjäämiseen. Rahaa on vähän ja ranskalainen poliisi suhtautuu epäluuloisesti pellolle leiriytyvään mustalaisyhteisöön.

Coventrylaisyhteisöllä ei oikeastaan ole johtajaa, mutta sellaista ei välttämättä edes tarvita. Useimmat työt tulevat hoidetuksi, ja riittävästi ryhmätason pomottajia löytyy huolehtimaan siitä, että tarpeelliset asiat tapahtuvat. Toisin kuin laivalla Etelä-Kiinan merellä, täällä kaikilla on vapaus liikkua ja ikävystyminen ei uhkaa. Marcus Corratti ja Johann Freihavn saavat lopulta huutokaupattua Erste Reichiltä tuotua antiikkia ja siten hankittua yhteisölle rahaa. Kuitenkin 70 hengen joukko syö melkoisesti ja pysyvämpi tulonlähde tarvittaisiin.

Samalla kun tiederyhmä testailee kuljettimen kapasiteettia Josef Madacci lähtee käymään Roomassa. Ayela kysyy hänen aikeistaan, ja Madacci vakuuttaa vain että hän tahtoo käydä Pyhän istuminen luona sekä suuressa kirkossa. Akiko on vakuutunut siitä, että klemenistimunkki hautoo jotakin, mutta Marie Gatteaux tarjoaa toisen teorian. Ranskalainen tulkki 1800-luvun lopulta epäilee, että Madaccilla on uskonkriisi. Hän arvelee, että Madacci ei kovin hyvin pysty yhdistämään kirkon opetuksia rinnakkaismaailmoihin: ongelma ei niinkään olisi Jumalan armon ulottuminen useisiin maailmoihin, vaan se, että esim. Marcus Corrattin kotimaailmassa Kristusta ei tunneta lainkaan. Tarinan mukaan Rooman keisari armahti siellä kaikki Juudean vangit vuoden 0 tienoilla ja kristinusko ei koskaan syntynyt.

Marie ja Ayela keskustelevat pitkään coventrylaisten arkisista iloista ja suruista, ja Ayela tajuaa kaivanneensa juuri tätä - että yhteisön johtaminen ja suurien kuvioiden ajatteleminen on ollut paljon raskaampaa koska hän on ollut eristyksissä yhteisön ihmisistä. Hän huomaa myös tulevansa hyvin toimeen empaattisen tulkin kanssa.

Ranskasta Saksaan, elokuu 1967


Kuljettimen toiminnan testaamisen ja antiikin myymisen jälkeen yhteisö pohtii seuraavaa siirtoaan. Tiederyhmä tahtoo tutkimuslaitoksen, josta käsin toimia - käytännössä tähän riittää EMP-suojattu tila jossain hieman syrjemmässä. Kalliista Ranskasta siirrytään Saksan puolelle, josta hankitaan tiloja. Thale-nimisestä kuolleesta kaivoskaupungista ostetaan pilkkahintaan teollisuustiloja, joihin yhteisö muuttaa. Samalla lähetetään Infinitylle viesti Rabedivisionista.

Thalen teollisuuslaitoksen tilat ovat suuret mutta karut. Tutkimustoimintaan ne soveltuvat erinomaisesti, mutta asumiseen ne ovat hankalampia. Kesällä siellä vielä pärjää, mutta kylmempien säiden myötä on välttämättä parantaa parakkien asuttavuutta tai coventrylaisia uhkaa paleltuminen. Samoin itsenäinen ruuantuotanto suuressa skaalassa on vaikeaa. Lähin oikea kaupunki on Blankenburg, jonne on kuuden kilometrin matka.

Tukikohdan elinkelpoisuutta kasvatetaan. Lisäksi Ayela käyttää aikaansa coventrylaisten parissa. Yahyasta on tullut hänelle hyödyllinen avustaja; hän on nykyään itsenäinen hoitaja, ja on selvästi luopunut aiemmasta miehen ohjattavana olevan perinteisen musliminaisen roolistaan. Hän toimii yhä enimmäkseen naisten parissa, mutta kokee löytäneensä mielekkään työn ja tarkoituksen täysin eri tavalla kuin aiemmin.

Kum-ja AhnYhteisöllä on yhä ongelmiakin, taloudellisia, organisatoorisia ja henkilökohtaisia. Viimeksimainitusta Ayelan huomion kiinnittää nuori korealainen nainen Kum-ja Ahn. Kum-ja on kuvataiteilija, jonka käsialaa oli suurin osa Coventryn päälliköiden kuvista, ja hän on yhteisön kauneimpia naisia. Vakavammin, hän on lähes eristyksissä muusta yhteisöstä - hän puhuu oikeastaan pelkkää koreaa, eikä hänen kanssaan siksi voi keskustella kuin Chulsoon Jong ja Soo-kyung Ri. Kum-jan yksinäisyys ja selvä kiinnostus joita monet yhteisön rajummat miehet häntä kohtaan osoittvat saa Ayelan huolestumaan. Hän juttelee Soo-kyungin kanssa Kum-jan tilanteesta. Soo-Kyung pitää nuorta taiteilijaa todella vaikeasti lähestyttävänä, ja on sitä mieltä että eniten tämä tarvitsisi hyvän miehen.

Ayela päätyy itsekin tälle kannalle, ja alkaa yhdessä muutaman muun kanssa kehittää sopivaa puolisoehdokasta Kum-jalle. Hän tajuaa Kum-jan tulevan kaukaa historiasta ja tottuneen järjestettyihin avioliittoihin, ja että helpointa hänen olisi vain yhteisön melkein-johtajan asemassa järjestää tälle aviomies. Parhaaksi ehdokkaaksi kohoaa tajikki Rakhman Shol, joka oli Coventrylla samassa persialaistalossa kuin Yahya. Yhteistä kieltä tai kulttuuria näillä kahdella ei ole, mutta Rakhman on saman ikäinen kuin Kum-ja ja ollut Coventrylla suunnilleen yhtä kauan. Kum-ja on käytännön asioissa melko avuton kun taas Rakhman on huolehtiva ja työteliäs.

Rakhmanin puolelta liittoa lähtee sumplimaan Yahya, joka tajuaa että yhteinen tausta Khurasanin| talossa asettaa hänet ikään kuin isosiskon asemaan Rakhmanin suhteen. Soo-Kyung puolestaan suostuu juttelemaan Kum-jan kanssa asioista, vaikka korealainen pidättyväisyys ja kohteliaisuus tekevät tästä hyvin vaikeaa. Yahya puistelee päätään itäaasialaisten suunnattomalle vaikeudelle.

Käy ilmi, että Junginin korealaistalossa jossa Kum-ja Coventrylla asui hänellä oli mies. Ei kuitenkaan ole mitenkään selvää, miten hän tähän suhtautui - Soo-Kyung ei koe voivansa yksinkertaisesti suoraan kysyä tätä, eikä hän itse palvelustalossa asuneena ollut erityisen läheisissä tekemisissä kylän muiden korealaisten kanssa. Ayelan mielestä tämä asia on tällä hetkellä toisarvoinen, mutta Yahyasta ajatus mahdollisesti rakastetun puolison hylkäämisestä on kauhea - hän sanoo kokeneensa itse tehneensä jotain sellaista siirtyessään Coventrylle, ja vain koska kaikki vakuuttivat hänen saapuessaan, että Coventrylta ei ollut pääsyä pois ja että entinen elämä oli nyt mennyttä. Ayela päättää kysyä Chulsoon Jongilta, josko tämä tietäisi tarkemmin Kum-jan suhteista.

Chulsoon on puhdistamassa aseita kun Ayela paikantaa hänet. Ayela kertoo ensin suunnilleen Kum-jan tilanteesta, ja sanoo ongelmansa olevan, ettei hän tiedä miten suhtautua tämän aiempaan avioliittoon. Chulsoon viittaa kuuteen aseeseen jota coventrylaisten asevarastossa on, ja sanoo, että Infinity on tällä hetkellä Coventrylla satakertaisen asemäärän kanssa: vaikka yhteisö puhuu Coventrylle palaamisesta ja muiden pelastamisesta, Chulsoon itse on sitä mieltä että ajatus on hullu ja itsemurhaava, ja että jos siihen joskus mennään, parasta mitä voi toivoa on vangiksi jääminen, luultavampi seuraus kuolema. Hänen näkemyksensä on, että kaikki mitä Coventrylla on on auttamattomasti menneisyyttä.

Ayela kyselee kuitenkin tarkemmin Kum-jan liitosta. Chulsoon ei tiedä yksityiskohtia, mutta pessimistisesti arvelee kyseessä olleen "tyypillinen korealainen liitto: mies ja vaimo eivät puhu toisilleen ja tuskin sietävät toisiaan". Chulsoon oli itse Coventrylla naimisissa Soo-kyung Rin kanssa, mutta kaksikon välit ovat selvästi viilenneet Coventrylta lähdön jälkeen, ja he eivät enää taida olla yhdessä vaikka molemmat ovatkin päässeet pois. Ayelan pohtiessa Kum-jan tilannetta Chulsoon huomauttaa, että tämä oli kuitenkin päättänyt lähteä kylästä, ja että hän on joka tapauksessa täällä ilman miestään. Ayela tajuaa tämän asian merkityksen.

Kiitollisena hän halaa Chulsoonia ja sanoo tämän olevan korvaamattoman hieno. Chulsoon hämmästyy sanoista ja luottamuksen osoituksesta valtavasti, ne näyttävät olevan täysin muuta kuin hän on odottanut. Myöhemmin illalla Ayela tajuaa, että Chulsoon on varmaan vuosia elänyt melkoisessa itsehalveksunnassa: hän oli sotilastaloissa häviäjä, ei rohkea eikä aggressiivinen, ja oikeastaan vasta Coventrylta lähdettyään on ollut hyödyllinen kenellekään. Hän vaan ei ollut itse vielä oivaltanut tätä ennenkuin se sanottiin hänelle.

Syyskuun alussa Ayela järjestää Rakhmanin ja Kum-jan tapaamisen. Ennen tätä molemmat ovat vaihtaneet lahjoja: Rakhman on leiponut Kum-jalle herkullisen kakun, ja Kum-ja on puolestaan maalannut Rakhmanista pikaisen mutta uljaan muotokuvan. Ayela, Soo-kyung ja Yahya katsovat, että ainakin päältä päin pari ei näytä mitenkään mahdottomalta, ja molemmat tuntuvat pitävän toisistaan.

Paria päivää myöhemmin Diane Gadago paheksuu Ayelalle yritystä järjestää avioliitto. Afrikkalainen nuori feministi on sitä mieltä, että tämä kohtelu on kurjaa ja että ihmisten pitäisi saada valita puolisonsa itse. Ayela ymmärtää kyllä Dianen kannan, mutta tiedostaa myös, että kaikille coventrylaisille tämä ei vaan sovellu ja että jotkut ovat onnellisempia järjestelyissä, jotka ovat heille itselleen tutumpia.

Pelinjohtajan mietintöjä


Peli oli melkeinpä pelkkää ihmissuhdehömppää ja saippuaa, mutta sellaisena todella tervetullutta vaihtelua taktikointiin tai natsien kanssa tappelemiseen.

<-- 032: Kauppamahti - 033: Nanjing -->


CategoryPelit
There are no comments on this page.
Valid XHTML :: Valid CSS: :: Powered by WikkaWiki