Revision [2550]

This is an old revision of SicSemper039 made by AdminDare on 2012-12-28 14:16:08.

 

039: Arojen valtias


<-- 038: Tukikohta - 040: -->


"Jumala rankaisee meitä meidän syntiemme vuoksi, ei hän muuten olisi lähettänyt tällaista vitsausta."
- Shadee

 



Bukhara, Kovaresmian valtakunta, 1219 AD / 616 AH, talvi, Friedrich / Erste Reich


Infinityn akatemia, Lake Agassiz, Mammut-1, syskuu 2022 Kotilinjan aikaa. Arkaainen oppilaitos, jossa verkkolaitteita ei käytetä ja jossa muistiinpanot tehdään kynällä ja paperilla. 22-vuotias kadetti Irina Mialewski istuu teorialuennolla. Pieni zimbabwelaisnainen puhuu historiasta.

"Suurimman osan tunnetusta menneisyydestä ihmiset ovat olleet hirviöitä toisilleen, skaalassa jota on vaikea kuvitella. Me voimme lukea holokaustista, kolmikymmenvuotisesta sodasta, inkvisitiosta, käsittämättömistä julmuuksista, mutta ne eivät ole meille todellisia. Infinityn agenttina te saatatte joutua kohtaamaan näitä asioita suoraan."

"Otetaan esimerkki lähihistoriasta. Eurooppalaiset tutkimusmatkailijat osuvat keskiafrikkalaiseen kylään, jossa on tarttuva tauti. Eurooppalaiset eivät tahdo taudin tarttuvan heidän kantajiinsa, joten he alkavat ampua kyläläisiä ja sytyttävät kylän tuleen. Nyt oletetaan, että olet paralleelilla tällaisen retkikunnan mukana tekemässä paikalliskartoitusta. Mikä on toimintasi?"

Kuusi kuljettimesta poistunutta Infinityn agenttia katselee savun peittämää hävitystä ympärillään. Ääntäkään ei kuulu eikä ketään liiku. Läheisessä ruumiskasassa on hiiltyneitä miesten, naisten ja lasten jäänteitä. Raudantuoksuisen punertavan savun keskeltä Irina lähettää ilmaan pikkuisen tiedustelurobotin, saadakseen jotain kuvaa siitä mitä lähellä on.

Läheltä kuuluu lapsen itkua, ja ryhmä lähtee vilkaisemaan. Romahtaneen seinän takaa löytyy piileskelemästä kaksi alle kymmenvuotiasta lasta, joista nuorempi itkee. Kun Darya puhuu heille farsia, he rauhoittuvat hieman. Darya kysyy, mitä täällä tapahtui, ja kahdeksanvuotias poika vastaa "Mongolit ratsastivat aavikolta ja tappoivat kaikki". Lapset koettavat etsiä vettä kaupungin raunioista, mutta kaivot on myrkytetty. Heille annetaan vettä. Viisivuotias tyttö takertuu Daryan jalkaan eikä tahdo päästää irti.

Irinan pienoishelikopteri ei saa savun läpi kovin tarkkaa kuvaa lähiympäristöstä. Bukharan kaupungista ei kuitenkaan näytä olevan mitään jäljellä, ja ainakin puolentoista kilometrin säteellä kaikki on vaan savua ja raunioita. Ihmisjoukkoja, ratsumiehiä tai ajoneuvoja ei erotu, mutta savun läpi on mahdotonta sanoa onko alue tyhjä yksittäisistä ihmisistä. Kuitenkin mongolit eivät ole ainakaan enää aivan lähellä, eikä juuri kukaan muukaan.

Bukharalaiset lapset kertovat piileksineensä kellarissa muiden ihmisten kanssa samalla kun kaupunki paloi. Kellarissa henkiinjääneet ovat vailla vettä, ja ryhmä katsoo velvollisuudekseen auttaa heitä. Samalla kun kuljettimesta otetaan ulos vesikanistereita kärrättäväksi Irina käy läpi kuljettimen tilaa. Kuljettimen kuoreen on tullut lommo sen törmättyä palaneen savirakennuksen kivijalkaan, ja kuori ei muodosta tällä hetkellä turvallista suljettua kennoa jossa matkustaa. Irina ryhtyy paikkaamaan lommoa.

Azi Ohanwe lukee paikallishistoriaa. Mongolien armeija kyllä ryösti Bukharan suunnilleen näihin aikoihin, mutta kaupunkia ei hävitetty täydellisesti. On selvää, että täällä historia on nyt hieman eri urassa. On myös selvää, että Bukharan hallintopalatsi on tuhoutunut ja yritys etsiä Nijinskyn kaksoisolento täältä on täysin toivotonta. Tehtävä on hylättävä, ja heti kun kuljetin saadaan kuntoon, täältä on syytä poistua.

Lapset osoittavat muulle ryhmälle kellarin sisäänkäynnin. Sortuneiden kivien välistä ryömimällä päästään mataliin kammioihin, joissa ehkä 40 pelokasta ja likaista ihmistä kyyristelee. Arabialaisiksi kauppiaksi pukeutuneet Infinityn agentit tuovat muovisia vesikanistereita, jotka 1200-luvun persialaisille näyttävät ihmeellisiltä. Shadee-niminen nainen näyttää olevan komennossa, ja hän näkee heti, että tulokkaat eivät ole mongoleita. Hän organisoi vesijakelun kellarin ihmisille, ja kiittää ja siunaa tulokkaita monisanaisesti. Darya on ainoa joka puhuu farsia, mutta muut ymmärtävät sitä Infinityn tulkkauslaittiden avulla.

Mongolit saapuivat Bukharan portille 10 päivää sitten, ratsastettuaan lähes kulkukelvottomana pidetyn aavikon halki. Heitä oli tuhansittain. He piirittivät kaupungin ja ilmoittivat, että Kovaresmian shaahi on loukannut suurta kaania ja tämän vuoksi hänen valtakuntansa ja kaikki sen asukkaat hävitetään. Pari päivää myöhemmin he murtautuivat kaupungin muurista läpi ja alkoivat ryöstää, tappaa ja polttaa. Shadee ja hänen toverinsa selvisivät piiloutumalla romahtavan talon kellariin ja olemalla siellä ääneti: he ovat piileksineet raunioissa päiväkausia.

Hilde kiinnittää huomiota kahteen mieheen, jotka katselevat muovisia vesikanistereita hieman eri silmällä kuin muut. Hän astuu syrjemmälle jutellakseen näiden kanssa. Mies on pitkä, hyväkuntoinen ja näyttää ehkä enemmänkin eurooppalaiselta kuin persialaiselta. Hän kysyy, onko Hilde Infinityä, ja kun Hilde vastaa myöntävästi, mies sanoo olevansa Infinityn Erikoisjoukoista, täällä kriittisellä tehtävällä. Hänen toverinsa on haavoittunut, joskaan ei pahasti, ja hän pyytää agenttien apua.

Ryhmä siirtyy miehen kanssa kellarin ulkopuolelle juttelemaan. Erikoisjoukkojen mies ei kerro nimeään tai arvoaan, mutta ilmaisee tehtävänsä. Hän sanoo olevansa ryhmänsä kanssa pitkällä operaatiolla, jonka tarkoitus oli pysäyttää Tsingis-kaanin sotaretki Persiaan. Kaani itse johti Bukharan porteille saapunutta armeijaa, ja Erikoisjoukkojen ryhmä oli armeijan mukana, tavoitteenaan päästä kyllin lähelle kaania pysäyttääkseen hänet. Tehtävä on kuitenkin törmännyt seinään, mutta sitä pitäisi edelleen jatkaa. Kaani ja hänen kymmenen tuhannen ratsumiehen armeijansa on marssimassa kohti Samarkandia, ja hänet pitää pysäyttää tai Samarkand kokee Bukharan kohtalon. Hän sanoo yhden ryhmästään ilmeisesti menettäneen järkensä ja liittyneen kaanin joukkoihin. Hän kysyy, olisiko ryhmällä antaa hänen käyttöönsä kulkuvälineitä jotta he voisivat jatkaa tehtäväänsä.

Radiosta sananvaihtoa kuunteleva Irina vakuuttuu siitä, että mies ei ole mitä väittää olevansa. Tarina ei ole välttämättä ehdottoman epäuskottava, vaikkakin varsin epätodennäköinen, mutta mies ei yksinkertaisesti puhu kuin Erikoisjoukkojen sotilas - pienet yksityiskohdat ovat väärin. Hän ilmaisee tämän myös miestä haastattelevalle ryhmälle, joka tekee joitakin tunnustelevia kysymyksiä. Darya panee merkille, että mies on vaalea, pohjoiseurooppalainen, hyvin sotilaallinen, ja englanti ei selvästi ole hänen äidinkielensä, hänen korostuksensa kuulostaa paremminkin saksalaiselta...

Kellarissa vilkaistaan läpi muut piileksijät, mutta nämä kaksi ovat ainoat selvästi vaaleilta eurooppalaisilta näyttävät. Pidetään huolestuttavan todennäköisenä, että kaksikko on todellakin Rabedivisionin agentteja murhatehtävällä. Seudulla saattaa olla heitä enemmänkin, joskin Irina voi pikkuhelikopterinsa avulla sanoa varmasti, ettei ainakaan mitään ryhmää tai kulkuneuvoja lähistöllä ole. Irina saa kuljettimen kuoreen asetettua alustavan paikan, ja odottaa sen kovettumista ennen järjestelmien tarkistusta.

Erikoisjoukkojen edustajiksi itseään väittävät henkilöt päätetään ottaa vangiksi. Heille luvataan lentokone sekä varusteapua ja heidät saatetaan pois kellarista. Samalla kun Hilde jututtaa heitä heidän aikomuksistaan heidät kävelytetään kulman taakse ja heidät tainnutetaan tasereilla. Tainnuttaminen ei suju aivan mutkattomasti, mutta lyhyessä tulitaistelussa kukaan ryhmästä ei saa osumaa ja lopulta kellarista tuodut Erikoisjoukoiksi esittäytyvät miehet kouristelevat maassa tuskissaan mutta vailla vakavia vammoja. Heidät kiinnitetään nippusiteisiin ja viedään läheisen talon raunioihin. Heidän varusteensa tutkitaan, ja todetaan, että ne eivät ole ainakaan Infinityn pistooleita tai kivääreitä. Heidän radiolaitteensa ovat myös melko suurikokoisia. Mitä ilmeisimmin kyse on Rabedivisionin sotilaista.

Kaksikon alkaessa virota heiltä vaaditaan selityksiä heidän aseilleen ja tehtävälleen. Komentaja pitää uppiniskaisesti kiinni tarinastaan ja kehottaa ryhmää katsomaan ympärilleen: jokainen tunti joka heitä viivästytetään tuo Samarkandin kaupugin lähemmäksi vastaavaa tuhoa. Tsingis-kaanin joukot ovat aikeissa murhata satoja tuhansia ihmisiä, ja seuraavien vuosikymmenien ja vuosisatojen aikana mongolivaltakunta jatkaa samanlaista linjaa mikäli siihen ei puututa.

Ryhmä siirtyy pois kaksikon luota keskustelemaan. Heidän arvionsa tilanteesta tuntuu kyllä pitävän paikkansa: Bukharassa on tapahtunut verilöyly käsittämättömällä skaalalla, ja sen toistuminen on riski. Natseihin ei kuitenkaan luoteta tippaakaan, ja heidän oletetaan valehtelevan. Sitten joku keksii, että Dietlinde Janzin toimittamia henkilöllisyystodistuksia voisi koettaa käyttää hämäämään kaksikkoa ja uskottelemaan heille, että ryhmä on myös Rabedivisionia. Vaikutelmaa voisi vielä tehostaa annoksella Eraseria.

Tähän liittyvistä menetelmistä käydään etiikkakeskustelu - Darya vastustaa ajatusta huumata vankeja, mutta tulee lopulta muiden ylipuhumaksi. Niinpä sotilaiden lähellä avataan kaasukanisteri, joka päästää annoksen näkymätöntä ja hajutonta Eraseria ilmaan. Hengitettyään sitä uhrit eivät kykene muutamaan minuuttiin muodostamaan uusia muistikuvia: asiat eivät siirry kunnolla lähimuistista heidän pitkäaikaismuistiinsa. Tämän tilanteen turvin Darya ja Hilde ottavat SS-henkilökorttinsa esiin ja ryhtyvät vaatimaan kaksikolta vastauksia.

Henkilöllisyystodistuksilla ja suunnan vaihtamisella on selvä vaikutus. Kaksikon johtaja sanoo olevansa SS Rabedivisionin kapteeni Donat Scheffers, ja hänen kuuden hengen ryhmänsä olevan todellakin neljän vuoden komennuksella Wulfhaupt-nimisen majurin lähettävänä. Komennuksen tarkoituksena on eliminoida Tsingis-kaani. Mongolien ryöstöretket ovat Lähi-Idälle ja Euroopalle hirvittävä katastrofi: heidän mukanaan mm. Musta surma saapuu Eurooppaan, persialainen sivistys kokee vakavia takaiskuja ja Bagdad ryöstetään. Tsingis-kaani on ajan pahin uhka arjalaiselle rodulle ja lisäksi tunteeton teurastaja. Kapteeni Scheffers vaatii kanssa-agenttejaan auttamaan häntä pysäyttämään hänet. Scheffers kertoo luutnantti Krieblin pettäneen ryhmänsä ja rotunsa ja menneen oikeasti kaanin puolelle; Kriebl oli usuttanut kaanin henkivartijat muiden Rabedivisionin sotilaiden kimppuun, ja hän sekä vänrikki Gardemeister olivat juuri ja juuri onnistuneet pakenemaan. Pari muuta Rabedivisionin sotilasta on toisten mongolien armeijoiden mukana - yksi etelässä, toinen pohjoisessa, tarkoituksena huolehtia siitä, että kun kaani menehtyy, hänen kenraalinsa ja poikansa alkavat taistella keskenään vallasta sen sijaan että jostain tulisi oitis mongolien uusi suuri johtaja.

Eraser vaikuttaa 6-10 minuuttia, ja sen jälkeen uhri ei muista mitään tapahtuneesta. Kuuden minuutin jälkeen keskustelu päätetään, ja ryhmä kerääntyy jälleen miettimään tilannetta. Irina toteaa kahden natsin olevan arvokkaita vankeja Infinitylle, ja että heidät pitää toimittaa Kotilinjalle. Hän myös arvelee, että puolen tunnin kuluttua kuljettimen runkoon asetettu paikka on riittävän hyvä siirtymiseen. Azi Ohanwe kuljettaa kellarissa vielä piileksiville bukharalaisille vedenpuhdistustabletteja ja muuta yksinkertaista humanitääristä apua jota voi jättää tänne ilman suurta kulttuurillisen kontaminaation riskiä. Darya, Hilde, Julien ja Josef puolestaan punnitsevat, mitä heidän pitäisi tehdä.

Josef Madaccin mielestä on selvää, että Tsingis-kaanin sotaretken pysäyttäminen olisi ehdottomasti oikea teko. Julien on lukenut Infinityn tietokoneellaan olevasta omnipediasta kaanin Persian kampanjasta, ja kertoo sen olleen aivan järkyttävän verinen - erään kaupungin hävitys on katsottu yhdeksi tunnetun historian verisimmistä kansanmurhista. Koko kampanjassa menehtyi varmaankin miljoona ihmistä. Hilde on jokseenkin eri arvomaailmasta, ja näkee kaanin suurenmoisena sotilaskomentajana, mutta hänen näkemyksensä on selvästi vähemmistössä. Irina pitää omat mielipiteensä omana tietonaan. Kellareilta palaava Azi tajuaa vasta tässä vaiheessa ryhmän todella törmänneen Rabedivisionin natseihin, ja lisää sen päivän järkytystensä luetteloon.

Kapteeni Scheffersin unohdettua edellisen keskustelun se käydään hänen kanssaan uudelleen, mutta tällä kertaa mukaan pudotetaan majuri Wulfhauptin ja takkinsa kääntäneen luutnantti Krieblin nimi vahvistamaan Scheffersin uskoa siihen, että ryhmä tietää täsmälleen mitä on tekeillä. Keskustelun alku on aavemainen déjà vu -kokemus kun Darya, Hilde ja Scheffers sanovat täsmälleen samat asiat uudelleen. Hilde syyttää Scheffersiä petoksesta Krieblin sijasta, ja Scheffers vastaväittää, että hän ja hänen toverinsa vänrikki Gardemeister ovat joutuneet piileksimään raunioissa samalla kun Kriebl ratsastaa kaanin kanssa osana hänen henkivartiokaartiaan. Sotilaiden tavoite oli tosiaan soluttautua kaanin armeijaan ja pyrkiä eliminoimaan kaani siten, että hänen seuraajansa alkaisivat taistella keskenään; ilmeisesti sattumalta Kriebl onnistui pääsemään lähemmäs kaania mutta käänsi kelkkansa. Scheffers näyttää pitävän tehtävää liki itsemurhaavan vaarallisena ja tuntuu olettavan, että jos kaani saadaan hengiltä, vaatii liki ihmeen että hän ja hänen miehensä pääsisivät elossa koskaan takaisin kotiin. Sittenkin hän näyttää olevan täysin valmis tekemään tämän uhrauksen.

Scheffers sanoo, että hänen ryhmällään oli viimeisenä keinona laukussa todella vaarallinen bioase, jonka voisi päästää irti mongoliarmeijassa. Tämän käyttämiseen hän ei ole kuitenkaan tahtonut sortua, koska bioase on äärimmäisen arvaamaton -- jos hän olisi tiennyt miten asiat tulevat menemään, hän olisi käyttänyt sitä kaanin miehineen ollessa aavikolla, mutta Kovaresmian kaupunkien keskellä sen käyttäminen on valtavan riskialtista. Tauti on kyllä suunniteltu polttamaan itsensä loppuun nopeasti, mutta sittenkin hän käyttäisi sitä vain äärimmäisessä tilanteessa; todennäköisesti sen laukaiseminen merkitsisi tässä tilanteessa joka tapauksessa ainakin Samarkandin tuhoa ja luultavasti pakenevat mongolit levittäisivät sitä muuallekin. Tilanne vaan alkaa olla niin epätoivoinen, ettei hän enää näe muuta keinoa suorittaa tehtävää loppuun.

Scheffers vaatii häntä ja Gardemeisteria vapautettavaksi, jotta he voivat jatkaa tehtäväänsä. Näin ei kuitenkaan tehdä. Sen sijaan Josef Madacci tainnuttaa Gardemeisterin tainnuttavalla aerosolilla. Julien sanoo Scheffersille "Mazel tov" ja on painamassa rätin hänenkin suutaan vasten. Scheffers tajuaa tulleensa huiputetuksi, katsoo Julienia vihan vallassa, ja puraisee rikki suussaan olleen onton hampaan. Muutamassa sekunnissa syanidikapseli myrkyttää hänet. Hänen suustaan tulee vaahtoa, ja parin kouristuksen myötä hän kaatuu maahan. Elvytys näissä oloissa on toivotonta. Josef tekee ristinmerkin ja siunaa vainajan.

Irinan korjaus on onnistunut täydellisesti ja kuljetin on valmis liikkumaan. Tajuton Gardemeister ja menehtynyt Scheffers kuljetetaan laitteeseen. Irina ei jää hetkeksikään odottelemaan, vaan heti kun kaikki ovat sisällä kontissa hän siirtää sen takaisin Lucifer-2:lle.

Lucifer-2


Toisella puolella otetaan yhteys Search & Rescueen, ja lähetetään kyytitilaus kahdelle korkean arvon vangille sekä vaaralliselle mutta turvallisesti säilössä olevalle bioaseelle. S&R kuittaa, tapaamispaikaksi sovitaan Chukain tiedeprojektorin sijainti, jonne Hilden lentokone on jätetty.

Kuljettimen ympärille kootaan jälleen autokehikko ja lähdetään ajamaan kuuman ja elottoman aavikon halki. Vänrikki Gardemeisterin suusta paikannetaan samanlainen syanidihammas, mutta sen poistamista ei uskalleta yrittää; vänrikki pidetään sen sijaan nukutettuna.

Lähestyttäessä lentokoneen laskeutumispaikkaa havaitaan aavikon puhjenneen kukkaan: varmaankin vuoden ainoa myrsky on herättänyt savimaan pinnassa olleet siemenet, jotka ovat epätoivoisesti kasvaneet ruoko- ja putkikasveja sekä kukintoja. Niinikään kuoriutuneet hyönteiset syövät äkillisiä kukintoja. Hetken aikaa elottomalla Lucifer-2:llakin näyttää elämä kukoistavan. Kukkiva aavikko on Bukharan raunioiden ja aiemman autiuden jälkeen rauhoittava ympäristö. Lentokoneen laskutelineetkin on ehditty jo huoltaa.

Parin tunnin kuluttua paikalle ilmestyy suuri Infinityn kuljetin, josta purkautuu Securityn ryhmä, mukana biohasardivarusteet. He ottavat vangit vastuulleen ja saavat Irinalta alustavan raportin tilanteesta: Rabedivisionista heille ei suoraan kerrota, koska Infinityn sisäisestkikin natsit ovat vielä salassapidettävä asia, mutta heille mainitaan kyllä että kyse on kulttuurista, jolla on kyky siirtyä paralleelien välillä. Natsien bioaselaukku suljetaan valtavaan biohasardiastiaan joka sinetöidään.

Irina tilaa ryhmän käyttöön tarvikkeita Kotilinjalta - ensisijaisesti miehittämättömän lennokin ilmaiskukapasiteetilla, sekä operaattorin. Hän lähettää myös tarkan raportin tapahtuneesta kuulustelunauhojen kanssa Infinity Justicen etsiväkapteeni Rivkah Harpazille, samoin kuin tiedon siitä, mitä ryhmä aikoo tehdä seuraavaksi. Azi Ohanwe lähetetään Securityn ja vankien mukana Kotilinjalle, mitä hän ei suinkaan vastusta.

Aikaa vietetään kukkivalla aavikolla, ja sen kasveja kerätään talteen. Muutamaa tuntia myöhemmin paikalle saapuu jälleen kuljetin, josta astuu ulos toinen Securtyn ryhmä. Kuljetin tuo kuusi suurta litteää laatikkoa sekä Infinityn erikoisjoukkojen nuoren korpraalin nimeltä Uwe Schmidt. Miehittämätön lennokki sekä tilattu operaattori ovat saapuneet. Nämä kuitataan ryhmän vastuulle ja pakataan lentokoneeseen. Kone lähtee liikkeelle, kohti Lucifer-2:n Samarkandia. Vajaan tunnin lennon jälkeen se on 180 kilometrin päässä, lähellä kaupungin raunioita ja kuivunutta joenpohjaa. Hilde laskee koneen tasangolle.

Kuljetin otetaan irti koneesta. Sitten se siirtyy lennokki mukanaan.

Kovaresmian valtakunta, lähellä Samarkandia, Friedrich / Erste Reich


Aamunkoitto alkuvuodessa 1219. Muutaman sadan metrin päässä näkyy jalkaisin kulkevia ihmisiä, jotka säikähtävät valonvälähdystä ja lähtevät poispäin. Silmämääräisesti katsoen he näyttävät olevan paikallisia pakolaisia.

Ehkä kymmenen kilometriä pohjoiseen tasangolta nousee pölypilvi, kuin suuren ratsastajajoukon lähettämä. Lennokkia aletaan koota samalla kun Irina lähettää pienen tiedustelukopterinsa ilmaan. Ilmasta käsin nähdään tuhansien ratsastajien joukko, joka marssii itäänpäin, kohti muutaman kymmenen kilometrin päässä olevaa Samarkandin kaupunkia.

Lennokki on yllättävän pieni, siipien kärkiväliltään vain vähän runsaat kolme metriä. Se on eleettömän harmaa ja vailla minkäänlaisia tunnisteita. Sen siipien alapuolelle kiinnitetään kaksi puolen metrin pituista kevytmaaliohjusta. Korpraali Schmidt nostaa radiomastona toimivan ilmapallon pariin sataan metriin, ja asettuu sitten ohjaamaan lennokkia. Pienen koneen potkurit käynnistyvät ja se kohoaa ilmaan. Nokkakameran kuva jaetaan kaikkien työryhmän jäsenten UMPUI-sleiteille.

Lennokki on alapuolelta katsoen taivaansininen ja sitä on vaikea erottaa. Kilometrin korkeudesta se tarkkailee alapuolella olevia armeijoita. Pohjoisessa on tosiaan parin tuhannen aseistetun mongoliratsastajan joukko, ja siitä vielä kymmenen kilometriä kauempana pohjoiseen on kolme kertaa suurempi joukko, ilmeisesti kaanin kymmenentuhannen miehen armeijan pääjoukkio.

Vaikka armeijakunta kantaa viirejä, sen näennäisen kaoottinen toiminta tekee vaikeaksi konkreettisen johtajan paikantamisen. Hilde on kuitenkin nähnyt jonkin verran ratsuväkitaisteluita, ja tunnistaa, että vallattoman liikkumisen taustalla on rautainen kuri ja joukkojen hallinta: rykmentit osaavat olla joutumatta toistensa tielle ja tuhansien miesten armeija liikkuu hämmästyttävän sulavasti. Ehkä tunnin tarkkailun jälkeen taivaalta havaitaan armeijan etuosan tuntumassa oleva sadan miehen ryhmä, jolla on tiukka kuri ja korkealaatuinen aseistus. Heillä ei ole mitään viirejä, mutta sieltä lähtevät komennot leviävät kautta koko armeijakunnan. Tämä näyttää johtoyksiköltä - arvatenkin kaani ja hänen sata henkivartijaansa.

Kuitenkin kaani on vailla mitään ulkoisia vallan tunnusmerkkejä: kaikki sata miestä ovat suunnilleen samalla tavoin varustautuneita ja hyvin saman näköisiä, hurjia mongoleita sapelien ja keihäiden kanssa. Lennokki kiertelee armeijan päällä. Vaikka mongoliarmeija onkin etnisesti monimuotoinen, vaaleita eurooppalaisia siellä ei ole, paitsi yksi. Tämä on pitkä, vaaleatukkainen ja sinisilmäinen nuori mies, arvatenkin luutnantti Kriebl SS Rabedivisionista.

Hänen lähellään ratsastavat miehet käydään tarkasti läpi. Lopulta heistä haarukoidaan esiin kuusikymmenvuotias tuimailmeinen mies, jolla on terävä parta ja hyvä hevonen. Kaanista itsessään ei ryhmällä ole ensi käden kuvaa, mutta tämä henkilö muistuttaa riittävästi patsaita ja piirroksia, ja Hilden mukaan muut miehet jäljittelevät hänen hius- ja partatyyliään. Tämä on Tsingis-kaani, syntymänimeltään Temudjin, kaikkien mongoliehimojen valtias ja luultavasti tämän maailman voimakkain mies. Hänet määritellään kohteeksi numero 1, Krieblistä tulee kohde 2.

"Kohteet maalattu, valmis ampumaan", korpraali Schmidt ilmoittaa.
"Ampukaa", Irina sanoo.

Ensimmäinen ohjus lähtee lennokin siipien alta. Mongoliarmeijasta monet huomaavat sen, ja päät kääntyvät sitä kohti. Kaani itse kääntyy sitä kohti, kurtistaa kulmiaan, ja jos silkka tulinen katse voisi pudottaa ohjuksen taivaalta, niin varmaankin tapahtuisi.

Ohjus iskeytyy maaliinsa ja kuva sen nokkakamerasta katoaa samalla kun lennokki näkee räjähdyksen. Miehiä ja hevosia lentää nurin samalla kun toinen ohjus lähtee kohti toista maalia. Toinen osuma, toinen räjähdys, ja mongolien armeijan ydinjoukko hajaantuu vihaisen jumalan taivaalta iskettyä heitä vasamalla. Nuolia ammutaan, mutta niiden kantama ei millään riitä.

Osumat olivat tarkkoja. Kaanin henkivartiokaartista ainakin 20 miestä on kuollut ja 50 haavoittunut. Suuri armeijakunta hajaantuu väistöliikkeeseen. Lennokki ohjataan takaisin kuljettimelle. Korpraali Schmdit arvioi, että isku onnistui 99 prosentin varmuudella.

Lennokki laskeutuu. Se pakataan kuljettimeen, joka siirtyy jälleen Lucifer-2:lle ennenkuin hajaantuvan mongoliarmeijan ratsastajat osuvat sen luokse.

Lucifer-2, Contact-ryhmän tukikohta


Lentomatka takaisin Nova Coventryyn on tukala kokemus. Korpraali Schmidt tuntuu arvanneen mitä juuri teki, ja epäilee törmänneensä niin salaiseen operaatioon, ettei hänellä ole edes lupa ajatella sitä. Hän ei puhu kenellekään ja Darya päätyy passiivis-aggressiivisesti tiedustelemaan häneltä kokeeko hän mutkattomaksi tappaa käskystä kenet tahansa. Irina saa tarpeekseen Daryan käytöksestä, käy tähän käsiksi ja tekee tälle painokkaan selväksi, ettei tämän tule enää sanoa sanaakaan. Schmidt jää pois kyydistä projektorin kohdalla olevassa tankkauspisteessä.

Lopulta Nova Coventryn kohdalla oleva tukikohta saavutetaan. Justicen etsiväkapteeni Rivkah Harpaz on saapunut kuulemaan raportin tilanteesta. Hilde, Julien, Josef ja Darya päätyvät juomaan viiniä Irinan antaessa tehtäväraportin.

Rivkahin kiinnostus on pääasiassa vangittuihin Rabedivisionin sotilaisiin, ja tässä suhteessa hän sanoi ryhmän toimineen esimerkillsesti ja saaneen Infinitylle hyvin arvokkaita vankeja. Sen sijaan Tsingis-kaanin kohtalo on hänen palkkaluokkansa yläpuolella. Hän ei ammatillisessa mielessä ota siihen mitään kantaa, mutta varoittaa Irinaa että häntä korkeammat tahot Infinityssä tulevat takuulla ottamaan, ja että tavalla tai toiselta tämä oli Infinityn sisäpolitiikassa todella merkittävä teko. On mahdotonta ennustaa, mitä seuraamuksia siltä tulee olemaan: jotkut ovat kaivanneet juuri tämän kaltaista toimintaa, mutta yleensä siitä on pidättäydytty. Kentällä oleva Infinityn agentti saa toki noudattaa omaa harkintaansa ja siviilejä uhkaavan armeijan neutraloiminen on normaalisti täysin hyväksyttävää toimintaa -- mutta Tsingis-kaanin historiallinen painoarvo on niin valtava, että tämä teko ei tule jäämään merkintöihin yksinkertaisena paikallisten siviilien suojelemisena. Rivkah itse toteaa "ihmisenä toiselle", että hänen mielestään teko oli lähes varmasti niin oikeutettu kuin mikään voi vaan olla, ja että pelkästään natsioperaation menestyksen ansiosta hän tulee omasta puolestaan tekemään kaikkensa jotta sen laskeuma ei tuhoaisi Coventry-projektia.

Irina siirtyy muun ryhmän seuraan olohuoneeseen, ja välittää Rivkahin terveiset. Hän pyytää kaikilta seuraavaksi päiväksi omin sanoin kirjoitettua raporttia tehtävästä. Sitten hän moittii tiukkasanaisesti Daryaa siitä, että mikään ei tunnu riittävän tälle: hän tahtoi pelastaa Samarkandin ihmiset, mutta sen jälkeen kun kaani oli tuhottu, hän kehtasi vielä ryhtyä vinoilemaan liipasimesta vetäneelle korpraali Schmidtille "käskystä tappamisesta". Irina tahtoi tietää, mitä Darya oikein haluaa, ja Darya sanoi, että hänestä Infinity toimisi oikein vain paljastamalla olemassaolonsa kaikkien paralleelien ihmisille ja alkamalla kohdella näitä kaikkia ihmisarvoisesti. Irina totea, että tämän tavoitteen saavuttamiseksi Daryan olisi syytä tehdä muutakin kuin vaan kuittailla työtovereilleen. Kotilinjalla tohtori Rastegar on kuuluisa fyysikko, tunnettu ja vaikutusvaltainen nimi, ja Irina sanoo, että selvästi myös Darya voisi olla paljon vaikuttavampi tekijä kuin on, jos hän vaan oikeasti ryhtyisi tekemään asioita valittamisen sijasta.

Pelinjohtajan mietintöjä


Errata! Kaisa muistutti pelin aikana, ettei kuljettimesta näe ulos ennenkuin luukut on avattu. Väitin että näin ei tässä mallissa ole, mutta sitten kävin muistiinpanoni läpi ja totesin että Kaisa oli ehdottomasti oikeassa: tässäkin mallissa kamera on asennettava ulos, samoin kuin joka ainoassa muussa mallissa. Oli minulta tosi hölmöä väittää tästä vastaan, tämä kun on yksi keskeisiä establisoituja seikkoja Infinityn teknologiassa. Äh ja pah.

Tämä peli oli kauhea, kuten oli sanottu. Silti se oli minusta myös tosi hyvä. Esitetyt ideat olivat erinomaisia ja vaihteeksi välillä tylsien kohtien yli leikkaaminenkin toimi. Tässä myös toimi vaihteeksi hyvin ideologia, jonka mukaan pelaajahahmoille annetaan työvälineet ja valta vaikuttaa asioihin tekemällä päätöksiä. Ristiriidat olivat ilmeisiä ja pelkäsin, että ne saattavat jopa rikkoa porukan - monet pelini ovat taipuvaisia tällaiseen. Koetan välttää sitä tällä kertaa pelinjälkeisillä debriefeillä ja empaattisella suhtautumisella hahmoihin. Tiedän että heillä on todella vaikeaa ja pelkään, että tästä seuraa vaan lisää vaikeuksia - mutta ei vielä seuraavassa pelissä.

Anteeksi ja kiitos.


<-- 038: Tukikohta - 040: -->



CategoryPelit
There are no comments on this page.
Valid XHTML :: Valid CSS: :: Powered by WikkaWiki